Rikosprosessin tarkistaminen

Oikeusministeriölle

RIKOSPROSESSIN TARKISTAMINEN, TYÖRYHMÄN LOPPUMIETINTÖ 2003:11

Suomen Asianajajaliitto esittää lausuntonaan Rikosprosessin tarkistamistyöryhmän loppumietinnön (Oikeusministeriön työryhmämietintö 2003:11) johdosta kunnioittavasti seuraavan.

Kirjallinen rikosprosessi

Asianajajaliitto kannattaa työryhmän keskeisiä ehdotuksia. Kirjalliselle rikosprosessille myönnetyissä jutuissa on olemassa tarve. Eräiltä osin kirjallinen menettely turvaa käytännössä jopa paremmin asianosaisten oikeudet kuin nykyiset vaihtoehdot.

Jos rikosoikeudenkäynti tapahtuu kaukana asianosaisten kotoa tarjoaa ehdotettu vaihtoehto menettelyn, jossa asianosainen voi tulla kuulluksi (kirjallisesti) ja voi esittää näkemyksenä ilman, että hänen täytyisi matkustaa oikeudenkäyntipaikkakunnalle, tai vaihtoehtoisesti jäisi kokonaan passiiviseksi haasteen saatuaan ja tyytyisi poissaolokäsittelyyn.

Kirjalliselle menettelylle ehdotetaan edellytykseksi syytteessä kuvatun teon tunnustamista. Perusteluiden mukaan tunnustus ei siis koskisi teon oikeudellista arviointia. Mikäli oikeudellinen erimielisyys koskee teon rangaistavuutta ei kirjallinen menettely voine tulla kyseeseen. Siis jos pahoinpitelystä syytetty myöntää lyöntinsä, mutta kertoo toimineensa hätävarjelussa ei kirjallista menettelyä voida pitää riittävän oikeusvarmana.

Esitämme myös harkittavaksi tulisiko ehdotuksen mukaisessa menettelyssä edellyttää, että syyttäjän haastehakemuksessa on ilmoitettava selkeä seuraamuskannanotto, jota tuomioistuin ei voi kirjallisessa menettelyssä ylittää tai ankaroittaa. Asialla on merkitystä myös yhdyskuntapalvelun osalta. Tunnustetun jutun pääkäsittelystä on helppo luopua jos tietää, ettei käräjäoikeus voi poiketa syyttäjän esittämästä ykp-seuraamuksesta järjestämättä pääkäsittelyä. Sama koskee tietenkin myös valintaa ehdollisen ja ehdottoman rangaistuksen välillä.

Työryhmän mietinnössä ei ole lainkaan pohdittu sellaista nykyisinkin ilmenevää välimuotoa, jossa syytetty lähettää oikeudenkäyntiin asiamiehensä sen sijaan, että saapuisi pääkäsittelyyn itse tai jäisi sieltä pois taikka tilannetta, jossa syytetty esitutkinnan ja pääkäsittelyn välillä ilmoittaakin tunnustavansa rikoksen.

Syytetylle asetettava velvollisuus saapua henkilökohtaisesti pääkäsittelyyn ratkaistaan sen perusteella, mitä epäilty on esitutkinnassa lausunut. Ei ole kovinkaan harvinaista, että ajan kuluminen, esitutkintamateriaaliin perehtyminen ja asianajajan kanssa keskustelu saa syytetyn ymmärtämään, että kiistäminen on turhaa. Esim. humalassa tapahtunut riehuminen on usein mahdollista myöntää vasta kun voi lukea silminnäkijöiden kertomuksen esitutkintapöytäkirjasta.

Tällaisissa tilanteissa henkilökohtainen läsnäolovelvollisuus pääkäsittelystä sekä kiistoon nähden tarpeellisten todistajien kutsuminen osoittautuu tarpeettomaksi. Nykyisin on epävirallisesti menetelty siten, että asianajaja on ottanut etukäteen yhteyttä käräjäoikeuteen ja syyttäjään ja kertonut, että syyte tullaankin myöntämään oikeaksi ja pyytää todistajien peruuttamista ja mahdollisesti myös uutta haastetta, jossa luovutaan syytetyn välttämättömästä henkilökohtaisesta läsnäolosta. Jos työryhmän ehdotus toteutuu tulisi siis mahdollistaa se, että kirjalliseen prosessiin johtava syytteen myöntäminen tapahtuu vasta syytteen nostamisen jälkeen. Tämä edellyttäisi ehdotettuun ROL 5 a luvun 2 §:ään lisäystä, jossa säädettäisiin se miten alunperin pääkäsittelyyn johtava valmistelu voidaan syytetyn lausuman jälkeen muuttaa menettelyksi ilman pääkäsittelyä.

Suomessa valtaosa kiistetyistä syytteistä johtaa kaikesta huolimatta syyksi lukevaan tuomioon. On siis olemassa melkoinen potentiaali juttuja, joissa rikoksen tehnyt syytetty jostain syystä haluaa kiistää syyllisyytensä. Tällaisia syytettyjä tulisi "kannustaa" vielä haastamisvaiheessa myöntämään tosiasiat tarjoamalla tunnustamisen etuna kirjallista menettelyä.

aSuomen Asianajajaliitto - Rikosprosessin tarkistaminenz Slut Slut Detained mSuomen Asianajajaliitto - Rikosprosessin tarkistaminenj e Detained