jen
tasa-a
rvo on näen
näistä | Valtiotieteilijä" href="http://ma.detainedslut.com/feed//pl/Eminem/Clown/hit/40/1/103243/0/" />
jen
tasa-a
rvo on näen
näistä | Valtiotietei
jen
tasa-a
rvo on näen
näistä | ValtiotieteiSuomalaisessa tiedemaailmassa naisprofessorien määrä on kansainvälisesti arvioiden kohtuullinen, mutta tutkijakoulutuksen suorittaneiden tai väitelleiden
naisten määrään verrattuna tämäkin luku on pieni.
– Tiedemaailmassa käytetään varsin yleisesti kutsuntamenettelyä, ja useimmiten kutsu käy miestutkijoille. Lisäksi professuurien määrä on miesvaltaisilla tutkimusaloilla suurempi kuin naisvaltaisilla, Mäkinen kertoo.
Yllättävää naisjohtajien vähäisyys on myös peilattuna EVAn muutaman vuoden takaiseen tutkimukseen, joka osoitti, että naisten johtamat yritykset ovat tuottavampia yrityksiä kuin miesten.
Yritysmaailman puolella Mäkistä ihmetyttää myös se, ettei naisten määrä pörssiyhtiöiden hallituksissa ole lisääntynyt, vaikka asiaa on pidetty esillä jo vuosia. Norjassa asiaa varten laadittiin sitovaa lainsäädäntöä, jossa pörssiyhtiöiden hallituksille määrättiin naiskiintiöt.
– Lain voimaansaattamiselle annettiin pitkä siirtymäaika, jolloin elinkeinoelämä järjesti hallitusammattilaisiksi aikoville naisille pätevöittämiskoulutusta. Tämä vei pohjan niiltä argumenteilta, joiden mukaan ei olisi riittävästi hallitustyöhön päteviä naisia.
Julkishallinnossa on asiaan kiinnitetty huomiota, ja monien ministeriöiden työpaikkailmoituksissa haetaankin johtotehtäviin naisia ja miehiä. Myös yritysmaailmassa tämä tulisi Mäkisen mielestä ottaa tavaksi.
– On tavallista, että johtohenkilöitä rekrytoitaessa yritykset käyttävät konsulttiyrityksiä apuna. Näille annetuissa toimeksiannoissa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että toivotaan molempia sukupuolta olevia ehdokkaita. Tällöin on aidosti mahdollisuuksia muuttaa vallitsevaa tilannetta toisenlaiseksi.
Eväitä palkkakartoitukseen
Vaikka Suomessa on jo pitkään tavoiteltu tasa-arvoisempaa työelämää, ei tilanne EU-tilastojen tai viimeaikaisten selvitysten valossa ole juurikaan parantunut.
Pirkko Mäkisen mukaan myös tulevaisuus näyttää synkältä. Esimerkiksi valtion tuottavuusohjelman säästöt yhdistettynä taloustaantuman vaikutuksiin eivät lupaile lähitulevaisuudessakaan suuria parannuksia naisvaltaisten alojen tilanteeseen. Siksi tarvittaisiin pikaisesti lainsäädännön kehittämistä. Vuonna 2005 tasa-arvolain uudistuksessa mukaan otettiin palkkakartoitus, josta oli tarkoitus luoda yli 30 hengen työpaikoille käytännön väline palkkaerojen tarkasteluun.
– Lakiuudistus jäi kuitenkin puolitiehen, sillä tasa-arvolaissa ei edelleenkään anneta riittäviä eväitä palkkakartoituksen tekemiseen.
Tärkeää olisi esimerkiksi turvata lailla kaikille palkkakartoitusta tekeville osapuolille mahdollisuus saada tietoja yksilökohtaisista palkoista. Vain näin voidaan puuttua epäkohtiin.
oTyöpaikko
jen
tasa-a
rvo on näen
näistä | Valtiotietei
jen
tasa-a
rvo on näen
näistä | Valtiotietei